lauantai 5. huhtikuuta 2014

Ikuinen kaupunki Rooma ja kääpiövaltio Vatikaani

Tuli taas hinku Roomaan, tai Italiaan yleensäkin, kun näin jonkin matkaohjelman. Rooma on minun ykköskohde edelleen, vaikka olen siellä jo monta kertaa käynytkin. Aina löytyy uutta katseltavaa, hyvää ruokaa, historiaa ja tietenkin ihania kauppoja.

Colosseum.
Joka kerta kuljen lähes transsissa läpi kaikenmaailman raunioita ja historiallisia paikkoja, siis antiikin ajan kohteita, joita siellä kyllä riittää joka kulmassa. Teemu yrittää pysyä perässä ja hyvin se kyllä tsemppaa aina, vaikka joka kerta kuulenkin reissun päätteeksi, että seuraavan kerran hän sitten valitsee mitä tehdään ja missä. Uskon kuitenkin, että sitä taitaa itseäkin vähän kiinnostaa nuo mestat, ainakin johonkin pisteeseen asti... Eli, kunnes jalat alkavat olla muussina siitä kaikesta kävelemisestä.

Ihania kauppoja lähellä Espanjalaisia portaita. <3
Vatikaani (maailman pienin itsenäinen valtio) on myös hyvin mielenkiintoinen paikka. Varsinkin siellä oleva Pietarinkirkko on kiehtova ja upea. Viime reissulla päästiin käymään kirkon kryptassa ja vielä sitä syvemmällä maan alla olevassa nekropolissa, eli kuolleiden kaupungissa. Sinne halusin päästä käymään jo vuosia sitten, mutta vasta viime reissulla meitä onnisti. Jonkin verran täytyi henkilökuntaa taivutella, mutta vihdoin lupa irtosi. Nihkeä suhtautuminen johtui siitä, että nekropoliin pääsee tutustumaan vain rajallinen määrä ihmisiä. Pääsimme siis ylimääräisinä jengiin. Meidän lisäksi mukana oli yhdeksän muuta tyyppiä. Oletan, että muutama vastaavan kokoinen ryhmä päivässä pääsee näkemään tuon uskomattoman paikan.

Pietarinkirkko Vatikaanissa.
Valokuvia nekropolista ei valitettavasti saatu, koska kuvaaminen siellä oli kiellettyä. Sinne piti muutenkin mennä turvatarkastusten kautta ja jostakin hiukan sivusta, mikä ei ollut yleistä aluetta. Kaikki säätäminen oli toki sen arvoista!

En oikein osaa edes kuvailla paikkaa... Siellä haisi multa ja oli hämärää. Seiniin ei ollut lupa koskea. Kuumuus ja kosteusprosentti olivat syvällä maan alla melkoiset. Uskomattoman hyvin säilyneet n. 2000 vuotta vanhat varhaiskristilliset haudat (jotka olivat siis taloja), niiden seinissä olevat maalit ja mosaiikit, hautaruukut, sarkofagit, apostoli Pietarin hauta jne. vetivät kyllä hiljaiseksi. Pietarin jäännöksiä ei ole pystytty tieteen keinoin todentamaan, koska luonnollisestikaan ei ole dna:ta, mihin niitä verrata. Katolilaisten ja Vatikaanin usko jäännösten aitouteen on tosin horjumaton. Todistettu on, että ne ovat parin tuhannen vuoden takaa ja peräisin yli 70 vuotiaalta mieheltä. Siihen aikaan noin korkea ikä oli todella harvinaista ja Pietarin väitetään kuolleen nimenomaan yli seiskakymppisenä. 

Tuo nekropoli oli siis 2000 vuotta sitten päällisin puolin kuin tavallinen kaupunki, sillä erotuksella, että siellä ei asunut eläviä. Se on ollut aikoinaan ihan maan pinnalla, mutta muistaakseni joku Rooman keisareista määräsi sen kokonaan peitettäväksi mullalla (purkaa sitä ei voinut, koska se oli pyhä paikka) ja rakennutti sen päälle nykyistä Pietarinkirkkoa edeltävän kirkon, kunnes se sitten keskiajalla purettiin tuon massiivisen uuden kirkon tieltä.

Aihe kiehtoo minua suunnattomasti ja voisin kirjoittaa siitä maailman tappiin, mutta EHKÄ palaan siihen myöhemmissä blogeissa uudestaan... 

Laokoon-ryhmä (tai osa siitä) Vatikaanin museossa.
Päästyämme taas takaisin ihmisten ilmoille tuolta maan alta, ihan kuin pisteenä iin päälle, itse paavi oli pitämässä messua juuri sillä hetkellä Pietarinkirkossa. Kävimme sitten kuuntelemassa ja jopa ehtoollisella. Ei ole pahemmin rippikoulun jälkeen tullut ehtoollista nautittua... Kokemus sinänsä. 

Tiberjoki kuvattuna Ponte Sant'Angelolta ja taustalla näkyvät Pietarinkirkon kupoli sekä komeat ukkospilvet.

Fontana di Trevi Roomassa. Joka kerta täytyy käydä heittämässä kolikko lähteeseen, että paluu Roomaan olisi taattu.

Jään haaveilemaan seuraavasta reissusta, ehkä Venetsiaan, Pisaan tai Milanoon. Miksei vaikka kaikkiin samalla kerralla! Ensin lento esim. Milanoon, sen jälkeen juna kulkee ja tuntuu olevan melko kätevä sekä edullinen vaihtoehto kaupunkien välisiin siirtymisiin Italiassa.

Arrivederci!




4 kommenttia:

  1. Kerran olen käynyt ja haaveilen pääseväni uudelleen. Sait kirjoituksellasi ja kuvilla omat matkamuistoni heräämään :)

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä, takaisin pitää päästä! Aamupala hotellin kattoterassilla ja se näkymä kattojen yli ja pääskyset lentelee ympärillä...

    VastaaPoista