Luomu on luksusta!

Käytän melko paljon luomukosmetiikkaa. Olen ensimmäisiä kertoja havahtunut näihin luonnollisempiin vaihtoehtoihin jo ainakin 15 vuotta sitten. Silloin luin jonkin jutun, missä kerrottiin deodoranttien yms. vaikutuksista esim. rintasyöpään. Jutussa viitattiin tutkimukseen, missä oltiin löydetty muistaakseni mm. kainalon imusolmukkeista jäämiä näistä dödöistä. En tiedä sitten, miten paikkansapitävä tuo tutkimus oli, mutta silloin aloin ensimmäistä kertaa ajattelemaan kosmetiikkan ja muidenkin kaikenmaailman kemikaalien vaikutusta kehoon. Päätin tuolloin kokeilla kristallideodoranttia ja sitä käytän edelleen! Hyvin toimii ja ilman myrkkyjä. Plussana vielä lisäksi, että kestää muuten ikuisuuden tuo yksi pötkylä.

Toinen jokapäiväinen tuote on hammastahna, jonka olen myös jo vuosia sitten vaihtanut fluorittomaan. Nykyään, jos joudun joskus käyttämään tavallista hammastahnaa jostakin syystä, tuntuu kuin suu olisi tulessa ja vedet valuu silmistä. Hiukan on eroa mun ihquun Urtekramin Aloe Vera -hammastahnaan, joka on täysin luonnontuotteista valmistettu, mm. liidusta ja tietenkin myös nimensä mukaisesti aloe verasta. Ainakaan vielä, näin vuosien käytön jälkeen, eivät hampaat ole tippuneet, vaikken "kaikkien suositusten mukaista" (myrkyllistä) fluoria nyt saakaan.

Kohtuullisen uusia tuttavuuksia ovat Mádaran tuotteet. Nyt käytössäni ovat Time Miracle Eye Cream (vaikka olen laiska hoitamaan ihoani, niin silmänympäryksiä en unohda!), Refreshing Soap, joka on siis vartalosaippua sekä paljon hehkutettu Pihlaja Daily Defence -voide iholle. Sitä voi siis käyttää mm. kasvoille, käsille, vartalolle. Olen käyttänyt jopa huulirasvan sijasta. Jälkimmäisimmän tuotteen ovat Mádara ja Kemikaalicocktailin Noora Shingler kehittäneet yhdessä.

Sitten vielä yksi luottotuote. Laveran syväpuhdistava kasvovesi on kerran viikossa tapahtuvan kasvojenkuorinnan lisäksi ainoa tuote, jolla puhdistan ihoani (kyllä, kaikkien kosmetologien kauhuksi).

En käytä paksua meikkikerrosta, joten nämä puhdistusrutiinit ovat tuntuneet toistaiseksi riittävän. Varmaan täytyisi välillä käydä oikein ammattilaisen suorittamassa ihonpuhdistuksessa, mutta enpä ole saanut aikaiseksi... Tai olen, kerran olen muuten käynyt! Hah!

Jos jollakin on hyviä vinkkejä luonnonkosmetiikasta, vinkatkaa ihmeessä kommentteihin!

Kiitos, kun luit mun blogia! =)

Tukkajuttuja

"On varmaan tosi siistiä olla kampaaja, kun voitte työkavereiden kanssa koko ajan fiksata toistenne hiuksia!"

Arvatkaa, montako kertaa olen kuullut tuon lauseen? Voin kertoa, ettei pidä ihan paikkaansa! Tässäkin tapauksessa sanonta "suutarin lapsella ei ole kenkiä" pitää varsin hyvin kutinsa. Voi olla, että joissakin paikoissa homma toimii, mutta kyllä ainakin omalla kohdallani ja niissä kampaamoissa, joissa olen ollut töissä, ei ole aina ehditty omia hiuksia kovin paljoa laitella. Aikamoisella suunnittelulla ja hyyyyyyvin pitkään etukäteen varatuilla ajoilla saattaa onnistua, ellei oma tai kollegan asiakas tarvitse juuri kyseistä suunniteltua aikaa, ja asiakas menee, totta kai, kaiken edelle! Hänhän se leivän meille tuo. Tälläkin hetkellä naputtelen tätä kirjoitusta päässäni ainakin metrinen tyvikasvu, heh.

Mietin tuossa, että kampaajista on kyllä olemassa paljon erilaisia kliseitä. Ja hauskoja sellaisia, tosin härskeimpiä ei voi ottaa näin julkisesti edes esille, jottei loukkaisi herkkähipiäisempiä... =D

Sitten vähän asiaakin, jos joku vaikka sattuisi hyötymään minun vinkeistä.
Monenlaisia tukkatököttejä kokeilleena on pakko hehkuttaa Lanzaa. Paljon on toki olemassa hyviä tuotteita tukalle, mutta itse olen suunnattomasti mieltynyt kyseiseen merkkiin. Suositushinnatkin laskivat hiljattain siedettävimmiksi, mutta hyvää ja halpaa ei saa samassa paketissa.

Alla muutamia omassa käytössä olevia tuotteita, mm. maailman paras käsivoide, jota ei harmikseni enää saa.

Lanza EI testaa eläimillä, mikä on minulle hyvin tärkeä asia, ja myös ympäristöpuoli on kunnossa, raaka-aineiden laadusta puhumattakaan. Uskokaa tai älkää, mutta tämä ei ole edes maksettu mainos. =D

Käytän tietenkin myös Lanzan värejä!

No mutta, taidanpa nyt lähteä värjäämään tämän oman tukanhirvityksen!

Uutta blogia pukkaa...

No niin, tässä sitä nyt muodikkaasti kirjoitellaan ensimmäistä blogia. Nykyisin näitä onkin jo kuin sieniä sateella, joten voin jo huolettomasti hypätä kelkkaan mukaan.

Olen haaveillut tästä jo jonkin aikaa, mutta ongelmaksi muodostui aihepiiri, tai lähinnä se, kuinka rajaisin sen. Sitten päätin olla rajaamatta turhan tarkasti, kyllä se sieltä muotoutuu... Tiedossa taitaa kuitenkin olla tukkaa, kosmetiikkaa, laukkuja, kenkiä, vaatteita ja kaikkea, mikä nyt tuntuu postaamisen arvoiselta, ja siis ehdottomasti kaikki turhamainen, heh! Myös meidän koirat varmasti saavat osansa, kuten matkustelukin, silloin harvoin, kun jonnekin pääsee.

Nyt täytyy opetella hiukan valokuvaamista. Siinä onkin haasteensa, kun viime ajat kameran virkaa on toimittanut lähinnä iPhone.

Jännää nähdä mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään!

Olen huomannut olevani niiden naisten joukossa, joiden mies ONNEKSI tajuaa näiden "turhien juttujen" päälle! Ja osaa vielä ostaa just oikeanlaisia lahjoja ja tuliaisia. Tässä eilinen tuliainen Lontoosta.

Alla olevassa Rooman Colosseumin kuvassa on palanen yhdestä intohimostani kaikkien näiden ihanien turhamaisuuksien lisäksi, eli historia! Rakastan koluta läpi raunioita esimerkiksi antiikin ajoilta ja minua kiehtoo älyttömästi ajatus siitä, millaista elämä on ollut tuhansia vuosia sitten. Silloin yläluokan jokapäiväisestä elämästä ei glamouria puuttunut. =D

Ja vielä meidän Pluto! =D

Jatkan tässä vielä tämän blogini kehittelyä ja yritän tämän koekappaleen jälkeen saada aikaiseksi hiukan mielenkiintoisempia postauksia.

Toivottavasti "törmäämme" jatkossakin!